Joo, usein aamuisin
Savukkeen mielelläni polttaisin
Muistini murusia keräten
Viereltäsi heräten
Katselen eteen -ja taaksepäin
Valkeat varjot itsestäni näin
Vieraita jalkoja kuljetan
Omia askeleitani kavahdan
Kuin köynnös minä kiipesin
Varttasi pitkin ja kuivatin sen
Jäljelle jouduin jättämään
Kukan nupun kuihtuneen
Ja viimein kuihduit ja kuolit
Kuolin minäkin sillä meille ei jäänyt mitään
Katselen sua mutta itseni nään
Paljon on jäänyt sun sisimpään
Tiedä en mitä loppuun jää
Kun mitään ei voi enää menettää
Jäljellä yritys viimeinen
Kynsin ja hampain tahdon pitää sen
Sun juuria liikaa kastelen
Kuollutta kukkaa kurjana katselen
Kuin köynnös minä kiipesin
Varttasi pitkin ja kuivatin sen
Jäljelle jouduin jättämään
Kukan nupun kuihtuneen
Ja viimein kuihduit ja kuolit
Kuolin minäkin sillä meille ei jäänyt mitään
Kuin köynnös minä kiipesin
Varttasi pitkin ja kuivatin sen
Jäljelle jouduin jättämään
Kukan nupun kuihtuneen
Ja viimein kuihduit ja kuolit
Kuolin minäkin sillä meille ei jäänyt mitään
