Aivan muuttui silmissäin
Mies jonka aina kulkevan näin
Tuttu pilke silmäkulmassaan
Hän mietti että näin voisi jatkaa enää kauaa
Viini, laulu, naiset muutti muotoaan
Yhä useammin hän
Kesken illan vaipui ajatuksiin
Kunnes hänen kuulin sanoneen
Ettei läpi elämän
Olla uskollinen voisi
Yhtä aikaa itselleen ja naiselleen
Niin viimein tahtoi nainen tietää
Mikä miestä synkkää vaivaa
Hän murtui ja kertoi totuuden
Vain yksi mies voi nostaa myrskyn
Joka kaataa monta laivaa
Katso minuun niin huomaat kyllä sen
Ettei muisto ole niistä valkoinen
JäI suuriin aaltoihin
Monet alukset, joista sanottiin
Ettei mikään niitä koskaan kaataa voi
Niin vain kaaduin minäkin
Harvat jotka pelastuivat
Baarin nurkkapöytiin laineet heidät toi
Niin viimein tahtoi nainen tietää...
Niin viimein tahtoi nainen tietää...
... tai edes muiston arvoinen
