Paljon kauniinpaa,
kuin lumi sulava auringon paisteessa.
Paljon puhtaampaa, kuin valkoinen vasten valkoista.
Paljon aidompa, kuin mä tiesin olevankaan.
Paljon suurempaa, kuin mun sydämeeni saa mahtumaan.
Vaan se mahtuu katseeseen,
se mahtuu yhteen lauseeseen.
Sitä en edes etsinyt,
se silti minut on löytänyt.
Niin paljon hän maailmaa rakasti,
että ainoan poikansa meille lahjoiti.
Siinä on mun ainoa toivoni,
että verellä pesty on minun sieluni.
Kaunista taikaa, revontulia tähtitaivalla.
Suloista unelmaa, jäädään ja kuun loisteessa
kaunista kaipuuta, koko siuluni kynttilän valossa
niin suurta rakkautta ristin varjossa.
Vaan se mahtuu katseeseen,
se mahtuu yhteen lauseeseen.
Sitä en edes etsinyt,
se silti minut on löytänyt.
Niin paljon hän maailmaa rakasti,
että ainoan poikansa meille lahjoitti.
Siinä on mun ainoa toivoni,
että verellä pesty on minun sieluni.
