mä koulun penkillä istuin ja sinusta unta näin.
yksi syy oli miksi luokalleni jäin.
ne oli aikoja, niitä unohtaa en voi.
hurriganesin roadrunneri vain päässämme soi.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta, vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta, vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
mä muistan sen sormuksen, jonka sulta sain.
mut muistatko mopedin, jolla sut kotoo hain.
ne oli aikoja, niitä unohtaa en voi, sä olit kaikki mitä meikäläinen toivoi.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta.
vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
nyt sä makaat jossain, kyläsillan alla, kuka vaan haluaa saa sut halvalla.
sä et muista noista päivistä mitään, voi miksi et pystynyt housujasi jaloissasi pitää.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta, vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta, vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta, vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta, vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
mä joskus kaipaan, käsiesi kosketusta, vaikka aina minä tiesin ettet huoli tälläistä lurjusta.
lurjusta.
lurjusta.
tälläistä lurjusta.
